torstai 18. toukokuuta 2017

Keittiöpsykologi M.Rinnekankaan turinat osa 5825

Tartutaan asiaan sitä sen enempää kaunistelematta: koska olemme kehittymishaluisia ihmisiä, riittämättömyyden tunne tulee ikävä kyllä todennäköisesti olemaan läsnä koko elämämme läpi sen eri osa-alueiden, oli kyse sitten omista kirjoitustaidoista, ihmissuhteista tai täydellisen suklaafondantin paistamisesta. Tästä syystä on kannattavaa yrittää oppia sietämään omaa keskeneräisyyttään. Tämä ei toki tarkoita sitä, että meidän pitäisi nostaa kädet ylös ja päästää itsemme liian helpolla, vaan kyse on enemmänkin sitä, että meidän tulisi pyrkiä tunnistamaan paremmin ne tilanteet, joissa tunnemme olevamme itseemme tyytyväisiä antamamme panostuksen takia.  

Monikaan ihminen ei käytä jatkuvasti tiedostaen sellaista työskentelytapaa kuin tasaisesti-puurtaen-pitkällä-aikajaksolla-kohti-hamassa-tulevaisuudessa-häämöttävää-tavoitetta, koska tuollainen työtapa ei kiinnity ihmisten ajallisessa hahmotuksessa oikein mihinkään, eikä se siten ole useimmille kovin motivoiva. Tästä syystä välitavoitteet ovat usein aikaansaamisen, onnistumisen tunteen ja kauaksi asetetun tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeitä. Itseään kannattaakin kehittää sopivan kokoisin askelin tilanteen sallimissa puitteissa.

Itse iloitsen tällä hetkellä siitä, että olen saanut järkälemäisen graduprosessini jo voiton puolelle ja siitä, että olen saanut kirjoittettua taas pari hyvää työhakemusta. Melko varmasti olen näidenkin myötä taas pari asiaa oppinut.

-M.Rinnekangas


+Loppu sparri:

Mukavaa vihdoin ja viimein saapunutta kesää! Tsemppiä kaikille gradun parissa ahertamiseen sekä rohkeutta ja hyvää asennetta yliopiston jälkeisiin koitoksiin. Oman kokemukseni mukaan meidän kirjoituskurssilla on taitavia kirjoittajia ja muutoinkin todella osaavaa porukkaa, olkaa siis ylpeydellä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen maisteriopiskelijoita ja levittäkää ilosanomaa meidän taidoista työkentällä. J

2 kommenttia:

  1. Tähän tekee mieli sanoa oikeastaan vain "aamen". Ehkäpä juuri tuo keskeneräisyyden sietokyky on se akateemisesti koulutetun tärkein ominaisuus. Mutta riittämättömyyden tunteen kääntöpuoli on, että maailma ei ole valmis: kyselevälle mielelle on paljon opittavaa, löydettävää, ihmeteltävää, oivallettavaa, ihastuttavaa. Kohti uusia seikkailuja!

    VastaaPoista
  2. Kiitos keittiöpsykologi M. Rinnekankaalle synninpäästöstä. Tämä oli hyvä muistutus tähän väliin. Monesti sitä itseään piiskaa, välillä vähän liikaakin ja keskittyy enemmin omiin puutteisiin ja keskeneräisyyksiin kuin asioihin joista voisi olla ylpeä tai iloinen. Sen sijaan, että tuntisin riittämättömyyden tunnetta graduni etenemisestä, voin olla ylpeä, että olen sentään jo yli puolessa välissä kyseistä prosessia. Tästä on hyvä jatkaa, kiitos ja aurinkoa jokaisen kesään!

    VastaaPoista